30.11.2015

Kaikkea pientä

Jotain on aina työnalla, vaikka tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken.


Varmaan pari vuotta sitten kokeilin erään ohjeen mukaan tehdä tälläistä fretti/minkkipehmolelua ja viimein sain sille silmät kiinnitettyä. Tuolla se on poukkoillut kaapin perukoilla ja muuttolaatikoissa, mutta jos vihdoin löytäisi sille oman osoiteen.








Seuraava ikuisuusprojekti oli saada aikaiseksi järjesteltyä ompelulaatikon neulat. Niitä pyöri jatkuvasti laatikoiden pohjilla ihastuttamassa etsiviä sormia.
Parista neliöpalasta ompelin tämän "donitsin".











Seuraava huomiota kaipaava kohde oli eteisen pöytä johon alkoi kertymään epämääräistä pikkurojua ja kai ne avaimetkin siellä jossain aina oli. Oli selkeästi tarvetta korille. Olisi myös pitänyt viedä lehtiroskat pois, joten kierrätykseksi meni.











Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, tuli tehtyä myös pieni kodin henki yhteistyössä avokin kanssa. En ole varmaan ikinä ommellut mitään näin nopeasti kasaan ja siltä se myös näyttää, mutta ehkä se toisaalta vain enemmän kuvastaa omaa luovuutta, sen ruummillistuma.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti