Valopuu

Koulun avajaiset ja Jyväskylän Valonkaupunki-tapahtuma saapuivat samoihin aikoihin. Saimme tehtäväksi toteuttaa omalta alalta teokset joidenka aiheena oli valo ja varjo.

Ensimmäiseksi piti toteuttaa luonnoksi, pohtia teemaa ja hakea inspiraatiota ympäristöstä eri menetelmin.
Omalla kohdalla puut ja oksat herättivät kiinnostuksen varjojen luomiseen. Otin koulumatkalta kuvia muutamista paikoista.

Piirtelin muutamia luonnoksia puusta jonka haluaisin toteuttaa ja ideakin syntyi melko nopeaan siihen asti minkä halusin tehdä valmiiksi.
Idea oli luoda puu jonka keskustassa olisi valopallo ja varjot heittäytyisivät oksiston lävitse ympäristöön.

Olin sattunut ostamaan vaahtomuovin jämäpaloja ja sain siitä hyvän alusta. Seuraavaksi mietin rungon koostumusta ja valojen asettamista puuhun, kun silmään osui pringless-purkki. Enää ongelmana oli vaahtomuovin keveys. Tämän ratkaisin ostamalla liimapuulevyn palasen jonka sahasin oikean kokoiseksi ja upotin vaahtomuovin sisään. Liimasin sen paikoilleen ja toisen reiän tekemällä sain purkin liimattu puulevyyn joten koko rakennelma oli hyvin tuettuna.

Pohjaksi tein sammalikon ja aloin suunnittelemaan juurakkoa. Sen jälkeen neulahuovutin rungon ohueen levyvanuun kiinni.

Rungon liimasin purkkiin ja sen jälkeen taivuttelin rautalangasta tukevan rangan oksille. Päällystin ne langalla ennen huovuttamisen aloittamista jotta hovutusneula ei ottaisi niin pahasti osumaa metallista, eikä katkeaisi.
Virkkasin perus verkkopallon keskelle ja kovetin sen liimalla.

Lehdet leikkasin ja pyörittelin kahdesta eri värisestä kreppipaperista jotta valo siivilöityisi niiden lävitse. Lehdet on liimattu piippurassiin kiinni ja sitten kiinnitetty oksiin.
Viimeistelin maata, lisäsin sieniä ja kiviä niin sitten olikin koko homma valmis.

Kaikkea pientä

Jotain on aina työnalla, vaikka tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken.


Varmaan pari vuotta sitten kokeilin erään ohjeen mukaan tehdä tälläistä fretti/minkkipehmolelua ja viimein sain sille silmät kiinnitettyä. Tuolla se on poukkoillut kaapin perukoilla ja muuttolaatikoissa, mutta jos vihdoin löytäisi sille oman osoiteen.

Seuraava ikuisuusprojekti oli saada aikaiseksi järjesteltyä ompelulaatikon neulat. Niitä pyöri jatkuvasti laatikoiden pohjilla ihastuttamassa etsiviä sormia.
Parista neliöpalasta ompelin tämän "donitsin".

Seuraava huomiota kaipaava kohde oli eteisen pöytä johon alkoi kertymään epämääräistä pikkurojua ja kai ne avaimetkin siellä jossain aina oli. Oli selkeästi tarvetta korille. Olisi myös pitänyt viedä lehtiroskat pois, joten kierrätykseksi meni.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, tuli tehtyä myös pieni kodin henki yhteistyössä avokin kanssa. En ole varmaan ikinä ommellut mitään näin nopeasti kasaan ja siltä se myös näyttää, mutta ehkä se toisaalta vain enemmän kuvastaa omaa luovuutta, sen ruummillistuma.

Heijastavat korennot

"Minä ko muutkin"

Näitähän on nyt kaikkialla joten pitihän sitä itsekin innostua kokeilemaan.
Askarteluboxin sisältö + ompelutarvikkeet ja muut sekalaiset välineet ja osaset käytin hyödykseni. Jokainen korento on koottu kuin pieni Frankesteinin hirviö; eripuolilta ja eri vuosikymmeniltä kasaantuneista osista.

Siivet ovat heijastavaa teippiä, joten pitäisi hämärässä olla heijastinmaisia ominaisuuksia, vaikka enimmäkseen koristeesta menevät.

Minimaalisen pienet lankakerät

Netin syövereistä löytyi idea miniatyyrilankakerien tekemiseen, joskin näissä ohjeissa oli käytetty katkottuja pillejä kerän tukena. Itse ajattelin kokeilla eläväisempää kerää ja pyörittelin lankaa sormien tai pahvinpalasen ympärille.

Tällä hetkellä näistä on tullut korviksia ja muutamat kännykäkorut, mutta vielä on kehitteillä koko idea. Vyötteeseen sain ideaa, että voisi kirjoitella jotain hauskempaakin kuin "aitoa" tietoa langasta.

"Isoveli" 100g 7-veljestä mittasuhdetta antamassa